Rahtikeskus Oy:n perustaminen

Rahtikeskus Oy:n syntyhistoria on tiiviisti sidoksissa HYAA:n eli Helsingin Ympäristön Ammattiautoilijat ry:n (nykyään Vantaan Kuorma-autoilijat ry) toimintaan. Ensimmäinen kirjallinen maininta KTK-toiminnan tarpeellisuudesta Helsingin maalaiskunnassa löytyykin HYAA:n 27.4.1950 päivätystä pöytäkirjasta. Sekä HYAA:n että Tikkurilan Hiekkaharjussa vaikuttaneiden kuorma-autoilijoiden parissa pohdittiin KTK:n perustamista useissa virallisissa ja epävirallisissa kokouksissa. Viimein 13.5.1956 HYAA:n yleisessä kokouksessa saatiin aikaan päätös KTK:n perustamisesta Helsingin maalaiskuntaa.

Tikkurilan KTK

Kun mitään konkreettisempaa ei kuitenkaan tapahtunut, niin liikemies ja kuorma-autoilija Oskar Boman sopi HYAA:n puheenjohtaja Erhard Sireuksen kanssa, että Boman ryhtyy pitämään kotoaan Hiekkaharjusta käsin koemielessä epävirallista KTK:ta.

Tämä Tikkurilan KTK-niminen tilauskeskus aloittikin toimintansa jo syyskuussa 1956. Autoilijat tosin kutsuivat sitä tuttavallisemmin Bomanin KTK:ksi. Oskar Boman toimi KTK:n johtajana ja ajojen hankkijana, sen sijaan ajotilauksia otti vastaan ja välitti hänen tyttärensä Greta Boman.

Paikkakunnan kuorma-autojen tilauskeskuksesta tiedotettiin asiakkaille Helsingin ympäristö-lehdessä. Tilaukset välitettiin autoilijoille kotiin ja nämä itse laskuttivat ne.

Tikkurilan KTK:n toiminta hiipui

Tämän rekisteröimättömän ja edelleen täysin epävirallisen KTK:n toiminta ei kuitenkaan menestynyt toivotulla tavalla. Ongelmia aiheuttivat muun muassa autoilijoiden keskinäinen eripuraisuus sekä epäilyt ajovälitystoiminnan tasapuolisuudesta. Tikkurilan KTK:n toiminta hiipui ja loppui kokonaan joskus vuoden 1957 lopulla.

Tikkurilan KTK antoi kuitenkin tuntumaa sille, että hyvin organisoituna ja virallisesti toimivana KTK on tarpeellinen paikkakunnalle. Vuonna 1957 – Tikkurilan KTK:n siis vielä toimiessa – HYAA asettikin toimikunnan valmistelemaan virallisemman KTK:n perustamista. Toimikunta tuli kuitenkin nopeasti siihen tulokseen, ettei se pysty tekemään sellaisia ehdotuksia, jotka johtaisivat KTK:n perustamiseen.

Helsingin maalaiskunnan autotilaus osakeyhtiö

Vuonna 1958 ei ollut minkäänlaista keskitettyä ajovälitystoimintaa. Jokainen kuorma-autoilija hoiti tilaukset kotoaan käsin, laittoi omat lehti-ilmoituksensa ja muutenkin hankki ajonsa itse.

Asia eteni seuraavaksi vasta vuonna 1959, jolloin erityisesti HYAA:n puheenjohtaja Antti Kinnusen ja muiden johtokunnassa olleiden kuorma-autoilijoiden toimesta päädyttiin siihen, että nyt paikkakunnalle vihdoinkin perustettaisiin KTK. Perustava kokous kutsuttiin koolle Tikkurilan työväentalolle 26.4.1959.

Kokouksessa oli läsnä 28 autoilijaa, jotka päättivät perustaa kuorma-autojen tilauskeskuksen nimeltään ”Helsingin maalaiskunnan autotilaus osakeyhtiö”. Kotipaikaksi päätettiin Helsingin maalaiskunnan Tikkurila ja yhtiömuodossa päädyttiin osakeyhtiöön, vaikka osuuskunnallekin löytyi kannatusta.

Kotipaikaksi Helsinki vai Helsingin maalaiskunta

Sivuhuomiona mainittakoon, että KTK:n sijoittuminen Helsingin maalaiskuntaan ei ollut täysin itsestäänselvyys, sillä kuorma-autoilijoiden parissa oli halukkuutta aloittaa KTK-toiminta Muurimestarintien ja Tuusulantien risteyksessä rakenteilla olleen huoltoaseman yhteyteen.

Paikka oli Helsingin puolella ja jos se olisi valittu toimipaikaksi, KTK:n kotipaikaksi olisi kaupparekisterissä pitänyt merkitä Helsinki. Asiasta käytiin kiivas keskustelu, jonka jälkeen päädyttiin sijoittumaan Helsingin maalaiskunnan puolelle.

Huokuttimena tälle Helsingin puoleiselle paikalle olivat tulevan huoltoaseman pitäjän lupaamat toimistotilat ja alennukset esimerkiksi polttoaineesta. Tuolloinhan ei ollut mitään ketjukohtaisia alennuskortteja, vaan jokainen aseman pitäjä päätti ja antoi omat alennuksensa.

Yrityksen ensimmäisten osakkeiden merkintä

Helsingin maalaiskunnan autotilaus osakeyhtiön perustamiseksi HYAA laski liikkeelle listan osakkeiden merkintää varten. Osakkeista tarjottiin merkittäväksi yhteensä 60 kpl á 5 000 mk (nykyrahassa noin 130,00 €). 35 autoilijaa merkitsi yhteensä 43 osaketta.

Loput osakkeet HYAA lupautui merkitsemään itse ja myymään autoilijoille, jotka myöhemmin haluaisivat osakkaiksi. Kaikki kaupat kuitenkin alistettiin hallituksen hyväksyttäväksi. HYAA sai myytyä merkitsemättä jääneet osakkeet vuoden sisään.

Helsingin maalaiskunnan Rahtikeskus Oy

Asian edelleen jouduttamiseksi tehtiin asiakirja tarvittavin yhtiösopimuksin ja allekirjoituksin, johon perustavan yhtiön nimeksi kirjattiinkin aiemmasta päätöksestä poiketen ”Helsingin Maalaiskunnan Rahtikeskus Oy”. Tämä asiakirja jätettiin 4.8.1959 kauppa- ja teollisuusministeriön yhtiörekisteritoimistoon, joka hyväksyi uuden yhtiön rekisteröimisen ja vahvisti yhtiösopimuksen päivämäärällä 10.8.1959. Rahtikeskus oli virallistettu.

Yhtiökokous ja ensimmäinen hallitus

Varsinainen perustava yhtiökokous tosin kutsuttiin koolle vasta 25.10.1959 Tikkurilan työväentalolle. Kokouksen puheenjohtajaksi ja asiantuntija-avuksi oli kutsuttu Kuorma-autoliitosta teknikko Pertti Sarparanta. Kokouksessa 35 osakeita koemerkinnyttä autoilijaa allekirjoittivat perustamispöytäkirjan ja hyväksyivät tähän asti suoritetut toimenpiteet.

Yhtiön ensimmäiseen hallitukseen valittiin Antti Kinnunen (puheenjohtaja), Väinö Tenkanen (varapuheenjohtaja), Oiva Hind, Vihtori Hervanto, Rauli Vilenius, Olof Aaltio ja Martti Kervinen sekä varajäseniksi Esko Muhonen ja Rolf Holmström. Rahtikeskuksen ensimmäinen toimitusjohtaja Albert Oksanen aloitti 1.3.1960.

Virallinen perustamispäivä

Rahtikeskuksen perustamispäivämäärästä on ollut eriäviä mielipiteitä, mutta 25.10.1959 on se päivämäärä, jota pidetään Rahtikeskuksen virallisena perustamispäivänä.

Helsingin maalaiskunnan Rahtikeskus Oy muutettiin vuonna 1969 Helsingin ympäristön Rahtikeskus Oy:ksi. Vantaan Rahtikeskus Oy:ksi nimi muutettiin vuonna 1972, jolloin Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala.